sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Ensimmäistä kertaa keskustassa

Tavattiin tällä viikolla kaksi suomalaista opiskelijaa Suomi-kodissa. Toinen heistä on sairaanhoitaja, joka aloitti harjoittelunsa Suomi-kodissa ja toinen on jo aiemmin Torontoon saapunut yhteisöpedagogiopiskelija, joka oli vierailemassa seurakunnan kanssa Suomi-kodissa. Vaihdoimme yhteystietoja heti ja sovimme, että lähtisimme yhdessä tutustumaan Toronton keskustaan ''downtowniin''. Keskustaan saapuessa sen tosiaankin tajusi, ettei olla enää misään pikkukaupungissa.


Ei mitään ihan pieniä taloja!

Lauantaina lähdimme siis kaupungille ja sovimme tapaamisemme CN-towerin juurelle. Siitä lähdimme sitten tutustumaan CN-toweriin.


CN-towerissa on mahdollisuus kävellä ulkoreunalla, mutta ulkona käveleminen on melko kallista, joten sen jätimme tällä kertaa välistä. Kävimme tutustumassa tornissa olevaan lasilattiaan, joka oli melko vaikuttava. Lasilattialla seistessä on 342 metrin korkeudessa. Kävimme myös katselemassa maisemia Skypodissa, joka on 447 metrin korkeudessa maan pinnasta. Torniin menevät hissit kulkevat ylös 58 sekunnissa, hissin nopeus on 22km/h. Perustasosta mennään hissillä vielä skypodiin.




 Lasilattialla


 Skypodissa



Tornissa vierailun jälkeen kävimme läheisessä Tim Hortonsissa kahvilla, jonka jälkeen jatkoimme Ripley's Aquarium of Canadaan.










Tornissa ja akvaariossa seikkailemisen jälkeen päätimme lähteä johonkin syömään. Lähdimme kohti Eaton Centeriä, jossa toinen uusista tuttavuuksistamme oli jo kerennyt käymään ja hän sanoi, että siellä pohjakerroksessa on paljon erilaisia ruokapaikkoja. Lyhyen kiertelyn aikana Eatonissa löysimme herkkukaupan, missä oli mitä herkullisemman näköisiä suklaaleivoksia ja kuorrutettuja omenoita. Vaati suurta itsehillintää olla ostamatta sieltä mitään ja tuoksukin kaupassa oli huumaava.



Rentouttavaa oli saada ajatuksia pois harjoittelusta ja koulutehtävistä, sukeltaa hieman turistielämään ja vain ihmetellä mitä kaikkea täällä voikaan nähdä, kokea ja syÖdä...
Tämä viikko on ollut siis vauhdikas ja mahtava! Torontosta toivotetaan hyvää alkavaa viikkoa kaikille! Palaillaan taas kun reissureppuun kertyy jaettavia kokemuksia ja kamera täyttyy kuvista 8)




T: Heidi & Taru

 


perjantai 18. syyskuuta 2015

First Week in the hoOds..


Spruce Hill Road, "kotikatu" joka sijaitsee lähellä Ontario järveä.





Harjoittelumme alkoi maanantaina ja fiilikset olivat aika sekavat. Onneksi meillä oli viikonloppu aikaa selvitä aikaerosta, joka on -7 tuntia Suomeen verrattuna. Hieman huolestutti löytäisimmekö miten helpolla harjoittelupaikkamme ja miten meidät otettaisiin vastaan siellä.
 Suomi- Koti, jossa suoritamme harjoittelumme löytyi onneksi suht helposti. Kävimme viikonlopun aikana etsimässä muun muassa adapterin, että saamme ladattua kannettavan ja puhelimet. Kävimme myös etsimässä bussipysäkin, josta sitten lähdemme bussilla töihin.


Matkamme hoitokotiin taittuu 5,5km kävelyn ja 20min bussilla kulkemisen siivittämänä.
Henkilökunta ja asukkaat vaikuttavat mukaville. He ovat hyvin mielissään tulostamme ja sen huomaa varsinkin asukkaista, miten he kiinnittävät heti huomiota uusiin kasvoihin ja kyselevät kaikenlaista Suomeen liittyen. Hoitajat mainitsevat joka ikinen kerta, että tämä tyttö tässä on Suomesta ja asukkaat ovat selkeästi iloisia päästessään juttelemaan suomenkielellä. Hoitajat ovat myös innokkaita oppimaan uusia suomenkielisiä sanoja. Ensimmäisenä päivänä tutustuimme hoitokodin eri kerroksiin sekä työntekijöihin. Suomi-kodissa on töissä esimerkiksi henkilö, joka suunnitelee asukkaiden ateriat ja henkilö, joka tarkistaa, että kaikki tärkeät asiat hoidon kannalta on kirjattu. Hoitokodissa kirjaaminen on tärkeää, koska kirjaamisen perusteella hoitokoti saa valtiolta apurahaa. 

Bongattiin koulubussi työmatkan varrella.

Työviikon jälkeen päätimme lähteä katsomaan auringonlaskua rannalle, joka sijaitsee n. 200m päässä asunnostamme. Tällä viikolla on ollut todella hyvät ilmat ja aurinko on paistaa porottanut taivaalla all day long. (y)
Hieman hemmottelua rankan harkkaviikon jälkeen ^_^
Kuvassa näkyy hieman Toronton keskustaa mm. CN- Tower, johon olisi tarkoitus mennä tässä joku päivä.. :)













Kaiken kaikkiaan jännä viikko takana, mutta yllättävän hyvin olemme sopeutuneet tänne. Perhe jossa olemme on myös hyvin mukavaa porukkaa ja tuntuukin kuin olisi kotona täällä. Täällä muistetaan aina tervehtiä ja kysytään, että mitenkäs on nyt mennyt ja oletteko viihtyneet ja muuta. :)


Tehtiin myös ensimmäinen ateria tällä viikolla. Varoittelusta huolimatta, emme polttaneet jauhelihaa pohjaan! Niin käy kuulemma usein niille, jotka tekevät ensimmäistä kertaa ruokaa kaasuliedellä. Ja täällä ei edes käytetä teflonpannuja, vaan pinnoittamattomia.
Seuraavaa kertaa odotellessa....

 YKSI omena...

Kahvi on löydetty Suomi-kodin alakerrassa löytyvästä apteekista, jossa muun muassa on suomalaisia karkkeja, puuroa sekä sinappia. Hintalappujen hintoihin ei ole lisätty veroja, joten ne tulevat hintoihin vielä kassalla lisäksi.

Ruuan hinta on kyllä yllättänyt aikamoisesti täällä. Kaupoissa ruoka on aika hintavaa, kana on esimerkiksi paljon kalliimpaa kuin jauheliha, maito ja maitotuotteet yleensä ovat paljon kalliimpia kuin Suomessa. Myös vihannekset ovat kalliita. Mietimme, että onko mahdollisesti sellaisissa kaupoissa halvemmat vihannekset, joissa myydään ainoastaan vihanneksia. Tutustumme asiaan vielä myöhemmin. :D




Tässä vielä pärstäkuva postauksen päätteeksi.

Palataan asiaan!

- Taru & Heidi

perjantai 11. syyskuuta 2015

Perillä ollaan!

Aamulla lähteminen oli jotain niin tuskasta, muutaman tunnin yöunilla lähettiin lentämään.
Lennot meni ihan hyvin ilman mitään ongelmia.

Saavutiin Torontoon paikallista aikaa noin klo 14. Saavuttiin majoituspaikkaan ja vastassa oli mukava mies nimeltä Mike ja pari kisulia. :) Lähdettiin pikaisen aseuttautumishetken jälkeen ostamaan ruokaa ja muuta välttämätöntä.

Fiilis on vieläkin vähän utopistinen. Ja kieli solmussa.

Kotimme seuraavien kolmen kuukauden ajan :)


Kotikatu

maanantai 7. syyskuuta 2015

LähteMinen

Lähdön aika kohta taas koittaa,
reissuinnostus hetkellisten
hyvästien jättämisen voittaa.
Tätä on ootettu jo useampi kuukausi,
nyt lähtöön muutama päivä enää olisi..
CheCk~ lista mukavasti tekstiä täynnä on,
tällainen temmeltäjä herkästi kun
muistamaton on ;) 
Innostuksen ja jännityksen määrää 
on vaikea millään asteikolla mitata,
onneksi voi pitkien lentojenkin aikana
tOmaattimehUa jännitykseen kitata.. (y)
Mitä tuleva nyt eteemme tuokaan,
onneksi mulla on Heidi, jonka kanssa saa yhdessä
soutaa ja huopaa :*